sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

lauantai 7. heinäkuuta 2012

jkdlaspoå fuck



joskus mä taas päädyin miettii mitä kaikke sitä on tullu tehtyy...

perjantai 6. heinäkuuta 2012

I hate this shit feeling, smoking another cigarette and hope that I will someday stop that too.

 "Pain is temporary. It may last a minute, or an hour, or a day, or a year, but eventually it will subside and something else will take its place. If I quit, however, it lasts forever."
 - Lance Armstrong






torstai 5. heinäkuuta 2012

torstai 28. kesäkuuta 2012

Mitä sitten teen, mitä sitten teen...

You and me
We used to be together
Every day together always
I really feel
That I'm losing my best friend 
I can't believe 
This could be the end 
It looks as though you're letting go 
And if it's real, 
Well I don't want to know
C: No Doubt - Don't speak


SÄ et tiedäkkään kuinka se sattui mua. Se, kun sä sanoit vähän samaan tapaan kuin tossa kuvassa. Sä VAAN sanoit sen yhtä äkkiä ja mä olin jo pidemmän aikaa luullut meidän olevan parhaita kavereita. Ollaanhan me edelleen kavereita, mutta taas tuntuu... etten mä merkitse sulle mitään. Että sulle olis ihan sama onko mua olemassa, eihän me olla ees pidetty yhteyksiä pariin päivään.Mä en aina haluu olla se ihminen, joka on aina txtaamasta joka asiasta ensimmäisenä. Tai se joka kysyy aina: "voitko olla" tai "voitko lähteä jonnekkin" "onko sulla mitään, että haluaisitko olla mun kanssa" "mitäs teet?" "mitä kuuluu? ei olla juteltu hetkeen" ...Mä haluaisin, että meidän kaverisuhde ei olis näin monimutkainen kuin se on. Ollaan muutaman kerran sovittu joistain asioista ja sitten se onkin jäänyt siihen. Riidelty, eikä pyydetty anteeksi...vain unohdettu asia. Tai no minulle se ei ole niin helppoa. Minä jään miettimään asioita pidemmältäkin aikaväliltä.Mä tiedän, että mä olen tehnyt väärin sinua kohtaan olemalla sinulle ilkeä. Mutta voi olla, että sinäkin olet ollut minulle sellainen...mutta ei se minua haittaa, olen ansainnut sen täysin....mä en halua, että sä suutut mulle tästä... mut eihän me osata ees puhua toisillemme, että en mä tiiä miten muuten mä olisin mitään ilmaissut sinulle....jos edes luet tätä blogia. Tämän tarkoitus ei ole pilata meidän suhdetta, vaan halusin sanoa lyhyesti sanottuna että:Mä haluaisin aloittaa koko suhteen uudella tavalla, mutta mä tiedän ettei se ole sulle kuitenkaan niin helppoa unohtaa asioita.



Sä olet minulle omalla tavallas hyvin tärkeä. Ja sattui tosi paljon se "nobody needs me" juttu. Kyllä sua tarvitaan ja susta välitetään. Mä niin toivon, että sä tulisit joskus ymmärtämään monia asioita tai edes muuttamaan mielipiteitäsi....ehkä se joskus tapahtuu.


Taas on olo, että minä olen turha. Etten kelpaa tälläsenä kuin olen. Että mä olen huono ystävä, kun kaverit hylkää... kohtelen niitä kaltoin niiden mielestä, joten kait niitäkin on uskottava.
Mä olen paha ihminen, joka ei halua satuttaa muita...mutta tekee sen haluamattaan. 








Don't want the world to see me
Don't think that they'd understand
Everything's meant to be broken
Want you to know who I am

C: Lil B -I hate myself










































sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

I know u wanna

Ois vaikka mitä kirjotettavaa blogiin, mutta toisaalta ei tee mieli yhtään kirjottaa sinne. Vituttaa liikaa kaikki ja tuntuu, että pää ja keuhkot räjähtää kaikesta.
foaedfvsfvefvsfvfwsdcadadx moi vaan kaikille, jotka vaivautuu tätä blogii lukemaan.
Vituttaa, että kerrankin kun aloin seurustelemaan, niin jotkut ihmiset ei vaan voi hyväksyy sitä eikä osaa olla onnellisii asian suhteen vaa angstailee tai muuta sen sellasta. Onneksi on kuitenkin ihmisiä, jotka kuuntelee ja yrittää auttaa mua parhaansa mukaan, etten mä tuntis tämmöstä mitä nyt tunnen.

Musta tuntuu hirmu paskalle ihmiselle, mun tekee mieli huutaa, kiljuu, raivoo ja fsrfvec ja jotkut ei vaan osaa sitäkään tajuta. Mull on ongelmii itteni kanssa, enemmän kun maailman kanssa, myönnän sen.
Ennen juhannusta olin innoissani aika monesta asiasta, nyt mua ei kiinnosta oikeestaan mikään.
Mun tekee mieli vaan ahtautua neljän seinän sisään, kun oon Kuopiossa. Mä haluan täältä matkaamaan muualle ja toivon pääseväni etelään tämän viikon loppu puolella.

Tunteet sinkoilee lattiasta kattoon taivaaseen äärettömään sen yli. En tiiä yhtään mitä tehdä tai miten päin olisin. En haluis valittaa kaikille mun olosta ja asioista, eikä tää valittaminen yms. auttas muutenkaan mihinkää.
Mun pitäs keskittyy varmaan mun nykyseen suhteeseen 100% ellei enemmänkin, silti mun päässä ajatukset sinkoilee kuin mitkäkin ohjukset.
Miten mä oon onnistunu sotkeutumaan...........siihen ei oo vastausta eikä ulospääsyä milloinkaan. Ei koskaan.
kiitos oona siitä miten jaksoit mun valitukset ja jaksoit kuunnella mua eilen... 








perjantai 15. kesäkuuta 2012