oh really
Iloinen ja ulospäinsuuntautunut nuori saattaa muuttua synkäksi ja sulkeutuneeksi. Hän pukeutuu pitkähihaisiin paitoihin ja peittelee viiltelyjärjikiään lähemmäisiltään... niin minäkin tein. Loppujen lopuksi, kun jäljet huomattiin jätin peittelyn ja sain apua ongelmaani. Kun aloin parantua, huomasin, miten paljon ajatuksiini jäi tilaa. Siihen asti viiltely täytti ajatukseni. Näin jokaisen terävän esineen välineenä, jolla voisin satuttaa itseäni. Mitään en ole tehnyt nytkään, vaikka minulla on ollut vaikeaa. Itseni ja muun maailman kanssa... takaiskuja, lisää takaiskuja, olen heikko, edelleen jotenkin jumissa vanhassa, tahtoen päästä irti siitä ja lentää...

Uudelleen ja uudelleen jalat pettävät,
uudelleen ja uudelleen hermot pettävät,
sytytän savukkeen, jos toisenkin,
elämä valuu kuin tuo savu,
eiköhän se joskus minultakin lopu,
mun aika tää,
menee onnea etsiessä
C: Karo - 20.08.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti