torstai 10. marraskuuta 2011

It's automatic

Ei, en voi olla näin heikko. Oikeasti, en voi. Mä meinasin alkaa itkemään koulussa, kun puhe oli ulkonäöstä.
Tuntuu kuin se olisi jotenkin tärkeämpi asia nykyään kuin ennen.
skesdcs en jaksa oikeasti. Tuntuu, että jyrääntyy kaikkien alle tai no, että siis.. sitä ei voi sanoilla kuvata tarpeeksi hyvin. Ja muutenkin asia on minulle vaikea käsitellä jopa mielikuvina.


Tapahtui kuitenkin eräs asia, joka sai minut uskomaan että minusta pidetään. Tai siis, että juuri hän pitää minusta.
Se, kun kerran toivoin sen olevan enemmän kuin kaverisuhde ja tein sen selväksi, muutamankin kerran. Njääh... en tiedä oliko se virhe.Kuitenkin tiedän, että hänen sydän kuuluu aina ja ikuisesti yhdelle ihmiselle.
Ja se ei tule muuttumaan.
Voisin kehua hänet maasta taivaisiin, mutta hän tulee kieltämään jokaikisen kohteliasuuden.

Kyllähän minäkin pidän.. tai no rakastan erästä ihmistä ja sydämeni kuuluu aina hänelle, vaikkei  se vilkaisisikaan koskaan minua. Unelmat on sallittuja ja niiden toivoo aina toteutuvan.

Ei kommentteja: