Ootan että palkka tulee töistä ja pääsisin ostamaan jotain kivaa itselleni ja kavereilleni. Tuntuu, että hukutan pahan oloni materialismiin.
Tää tuntuu erilaiselta kuin ennen.... siis ylipäätään mun elämä. Haluaisin omistaa itseni jollekin ihmiselle täysin ja nautti olostani, että joku tahtoo minut. Toisaalta en halua uhrata vapauttani ja sitä, että voin tehdä itse päätökset. Ja olla kenen kanssa tahansa.
ei ole sanoja kertomaan kuinka tyhjältä minusta tuntuu. ei ole sanoja oikeastaan koko olotilaani. voisinpa vain olla onnellinen. mulla olis kova tarve päästä johonkin selvittämään mun pää ja mun elämä ja ennen kaikkea mun tunteet.
Moni sanoo, että mä oikeesti tarvitsen apua. No mun oma käsitys on se ettei ketään psykologia tai niitä kallonkutistaja kiinnosta oikeesti vittuukaa mun elämä. Tää päivä meni taas vituiks, mut se ei varmaa ollu mikään yllätys. Haluisin vaan nukkua, sillon mun ei tarvitse tuntea mitään.. Enkä oikeesti jaksa tehä mitään, koska mull on kipeä olo jälleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti