I cry for all those people.

Pakkomielteet "kauneudesta" ovat vääristäneet koko ihmisen ajattelumaailman. Ulkonäöstä on tullut kaikille hyvin tärkeä asia, kiitos elämän vuorovaikutusten, puheiden ja median. Ihmiset ovat nostaneet vartaloiden koot ja muodot, elämämme tärkeimmäksi ja isoiksi asioiksi muodin lisäksi, joten emme osaa nauttia elämästä. Silmämme ovat pakkomielteen takia keskittyneet kiinnittämään huomion asioihin, joita muut eivät edes ajattele tai huomaa. Olet valmis uhraamaan terveytesi, kauneutesi, ystäväsi, elämäsi ja koko tulevaisuutesi laihuuden takia. Olet valmis uhraamaan kaikki ne asiat, joiden saamisen takia lähdit mukaan koko touhuun. Mieti hetki, tai mieti vähän enemmänkin: onko se oikeasti sitä, mitä haluat?

Mielessäsi saattaa olla pinttynyt ajatus joistain tietyistä numeroista vaa'alla tai mittanauhassa, uskotko muka oikeasti itsekään, että juuri SE jokin "maaginen" luku tekisi sinusta kauniin ja onnellisen. Kun tapaat uuden ihmisen, mietitkö minkä painoinen hän on? Jos saisit aina uuden ihmisen tavatessasi tietää hänen painonsa, miten se muka vaikuttaisi mihinkään?
Pakkomielle on vain meidän päämme sisällä ja kun päästää siitä irti, ympärille avautuu muutakin. On päästettävä irti pakkomielteestä, voidakseen nauttia elämästä täysin siemauksin. Mieti hetki, tai mieti vähän enemmänkin.

On myös ihmisiä, pieni osuus, ne muut.. ne näkevät elämän aivan eri tavalla: he näkevät nimenomaan elämän täynnä mahdollisuuksia. Elämän, johon kuuluu miljardeja muitakin asioita kuin se, minkä paksuinen jalka tai käsi tai mikään kenellekin on. On myös, joita ei suoraan sanottuna kiinnosta paskaakaan ulkonäkö.
Onnellisuus ei meinaa sitä, että kaikki olisi itsesi mielestä täydellistä. Se meinaa sitä, että sinulla on jotain minkä vuoksi elää, jotain tärkeätä. Ja että sinulla on jotain paljon tärkeämpää kuin laihdutus.

Tahtoisin kaikkien näkevän, miten joka ikinen nainen on kaunis omalla tavallaan, ilman yli menevää laihdutusta. Tahtoisin, että joskus...edes joskus kaikki tajuaisivat sen todella miten ihmistä ei ole tarkoitettu luurangoksi, vaan eläväksi olennoksi jolta löytyy tunteet.
Itken monia yötä ja iltoja kavereideni takia. Niiden, jotka pilaavat elämänsä laihuuden takia. Niiden, jotka vain eivät syö... niiden jotka ovat menettäneet itsetuntonsa haukkumisten suhteen. Ja niiden joilla on syömishäiriö, niiden joiden toivon parantuvan siitä.